tiistai 23. kesäkuuta 2009

Yksärikirje 06

Hei taas!

Juhannus on juhlittu, ja vihdoin näyttää siltä että tulee kesäiset ilmat! Ainakin meilläpäin tänään oli oikein helteinen päivä ja poltin kätevästi olkapäänä ulkona hiippaillessani. Hienon ilman kunniaksi järjestin Divinessä kesäisen maastoretken yksityisporukalle ( http://divinekirja.blogspot.com/2009/06/kesailta-maastossa.html ). Jokainen teistä on tervetullut kirjoittamaan oman tarinansa mukavasta retkestä tuon blogiviestin kommentteihin:) Lisäksi yleiseen tallipäiväkirjaan satulahuoneen puolelle voi kirjoittaa yleistä päiväkirjaa ja hevostensa hoitopäiväkirjaa jos tahtoo. Salasana on "******" ilman heittomerkkejä, kuten monet jo tietävät.

Ennen kuin alan selittää lisää, niin tutut alkulöpinät: Tämä on Divine Angelin yksärikirje, jonka lähetän kerran kuussa (kuun puolivälin tienoilla) tallilaisille. Tähän viestiin tulee vastata jotenkin, ja mahdollisimman pian, sillä jos en saa kuukauden sisällä (seuraavan yksärikirjeen lähetykseen mennessä) vastausta, hevosesi joutuu muuttamaan pois. Vastauksella ei ole mitään määrättyä muotoa, mutta aina voi kertoa kuulumisia ja palautetta:) Kirje toimii siis tallivuokralaskuna.

Divine on vihdoin ihan täydellä tohinalla taas toiminnassa, ja kävinkin teitä kärsivällisiä kiittelemässä blogin puolella oikein hehkeän kuvani saattelemana ( http://divinekirja.blogspot.com/2009/06/kiitos-karsivallisyydesta.html ). Nyt on kesäloma, joten voin keskittyä talliin kaikella innollani. Ensikuuksi on suunnitteilla (kutsuja on jo salaa tehty!) heinänkorjuujuhlat, jotka sisältävät avoimet estekisat (heinäpaaliesteitä!), koulukisat sekä leikkimieliset paaliestelaukkakisat. Luvassa on muutama tarinaluokkakin! Siitä sitten ensikuun kirjeessä joka toivottavasti tulee vähän aiemmin kuin tämä.

Viimekuun valmennustarinat on kirjoitettu (höh, tajusin etten ollut julkaissut kutsua ollenkaan divinen sivuilla), ja valmennuspalvelulaiset olivat mukana. Tämän kuun valmennuskutsu on julkaistu, tälläkin kertaa kaikki valmennuspalvelulaiset mahtuivat samaan valmennukseen ja tarjolla on kouluratsastusvalmennus esteratsastuksen tarpeisiin:) Kilpailuja ei viimekuussa järjestetty, mutta nyt on neljä kutsua anottuna. Osallistua ei saa ennen kuin löytyvät kalenterista, mutta kutsuja voi jo ihastella kisat-sivulla. Valitettavasti kaikki neljä kutsua on porrastettuja, sillä olen riitautunut arvontakoneen kanssa ja katsoin parhaaksi olla yrittämättä tälläkertaa itse arpoa tuloksia. Kisapalvelulaiset eivät siis ole automaattisesti mukana sillä en tiedä kaikkien rekisterinumeroita ja kaikille ei ole merkitty VRL:n tietoihin tarvittavia tietoja... Ensikuun kisat ovat sitten varmaankin avoimia.
http://marsupieni.net/divine/kilpailut.php
http://marsupieni.net/divine/valmennus.php

Hmm.. minulla oli varmasti vielä jotain sanottavaa mutta ei nyt muistu mieleen. Sähkökatko tuhosi kiltisti puolet viestistäni tässä välillä ja nyt en muista olenko sanonut kaiken mitä olen halunnutkin... Aivan! Tärkein meinasi unohtua! Eli, Divine Angelin kesälaitumet on avattu ja niille on tullut jo muutama asukki. Sivuilla lukee, että tilaa olisi kahdeksalle hevoselle/laidun mutta koska tämä on virtuaalimaailma, laitumet kasvavat jos suosio on suurta. Tervetuloa siis valitsemaan hevosellenne laidunpaikka. Laitumelle voi ilmoittautua vaikka tämän viestin vastauksessa:)
http://marsupieni.net/divine/laidun.php

Noin, nyt taitaa olla kaikki tärkeimmät sanottavat sanottu ja ensikuussa taas lisää:) Nyt meillä on karsinoita muutama taas vapaana, joten jos teillä on hevonen vailla tallipaikkaa tai tamma saamassa kesävarsan niin jos olette nopeita, tälle kodittomalle hevoselle tai vieroitettavalle varsalle olisi tarjolla karsina! Tervetuloa:)

Mutta nyt, hauskaa kesän jatkoa. Minä menen nukkumaan:)
~Marjaana
http://marsupieni.net/divine

maanantai 22. kesäkuuta 2009

Kesäilta maastossa

Kesä ja kärpäset! Ja hyttyset ja ne hemmetin paarmat!

Aurinko alkoi jo hieman laskea kun talliporukka alkoi kokoontua tallipihalle. Pahimmalta paarmahyökkäykseltä siis säästyttiin ja kevyt tuulenviri piti hyttysetkin toistaiseksi poissa kiusaamasta. Olimme siis kaikkien mukaantahtovien tallilaisten kanssa lähdössä kesäiselle maastoretkelle järvelle.

Ratsastin itse jälleen trakehnerorillani Zonella ja johdin joukon tarhojen välistä kohti metsäpolkuja. Porukassa oli jälleen muutama rohkea joka uskaltautui reissulle ilman satulaa. Moni oli myös innokkaana menossa uittamaan ratsuaan kunhan järvelle asti päästäisiin.

Maastoretki sujui varsin mukavasti. Kiertelimme metsäpolkuja ja laukkasimme pari reipasta pätkää. Kiljahtelu jonossa viittasi siihen, että muutama ratsastaja sai kokea hevosensa ilopukit. Etenkin ilman satulaa mukaan lähteneet saivat välillä tarrautua harjaan sillä meno oli paikoin aika vauhdikasta. Pisimmällä laukkasuoralla meno yltyi lähes kilpailuksi ja innostuneiden hevosten rauhoittelu laukan jälkeen ei ollut aivan helppoa.

Kun pääsimme vihdoin rannalle, hevoset sidottiin puomiin ja minä aloin purkaa satulalaukuistani tavaroita kotaan. Sillävälin innokkaimmat jo vaihtoivat uikkareita ylleen ja riisuivat hevosiltaan satuloita (jos sellainen oli). Kesäilta oli lämmin, joten mikäs siinä, uintiretki varmasti piristäisi hikisiä hevosiakin. Kun sain makkaran- ja letunpaistotarvikkeet kotaan ja nuotion vireille, riisuin omalta ratsultanikin satulan. Muutama ratsastaja jäi kotaan vahtimaan ettei nuotio sammunut, sillä heitä ei uiminen huvittanut. Minä lähdin taluttamaan oriani kohti rantaa.

Nauroin Zonen hölmölle ilmeelle kun se katsoi vedessä pelleileviä lajitovereita ja näiden omistajia. Osa hevosista suhtautui veteen vähintään kauhistuneesti, osa kauhoi sitä innostuneena ja olipa siellä muutama pulahtanut ihan uintisyvyyteenkin. Kiipesin kannon päältä selkään ja ohjasin hevostani kohti vettä. Kun sen kaviot ensimmäistä kertaa kastuivat, se alkoi nostella jalkojaan kuin vesi olisi jotain sangen epämiellyttävää. Pieni rohkaisu kuitenkin tehosi ja ori loikkasi tasajalkahypyn eteenpäin ja roiskutti riemukkaasti vettä lähimpänä olevien niskaan. Siihen se sitten jäikin seisomaan ällistyneen näköisenä eikä edes kuopinut. Haisteli vain vettä sieraimet suurina. Voisi luulla ettei se koskaan ollut vettä nähnytkään:D Vasta viimekesänähän me sen kanssa uitiin...

Siinä minä sitten istuksin orini selässä ja katselit kun muut pitivät hauskaa:D En viitsinyt patistella hevosta enää eteenpäin ennen kuin se vähän rentoutuisi. Oltiinhan me sentään vedessä jo ainakin vuohisia myöten! Sillävälin muiden joukossa tapahtui riemukkaita putoamisia, roiskuttelua ja omituista käytöstä, niin hevosilta kuin ihmisiltäkin.

Siinä nauraessani ratsuni alkoi astella hitaasti eteenpäin ja loiski jo vettä etukaviollaan. Ilmeisesti ori muisti olevansa sittenkin vesipeto ja kun huomioni oli kiinnittynyt ympärillä temmeltävään joukkoon, oma ratsuni päätti antaa minulle kylvyn ja kellahti siististi makaamaan rantaveteen.. ja minähän luiskahdin yllätettynä kylkeä pitkin veteen. Samassa ori jo sitten nousikin ylös ja ravasi rantahiekalle irti päästyään.. Ja alkoi piehtaroida pehmeässä hiekassa.

Nousin naureskelun saattelemana vedestä ottamaan hevoseni kiinni. Totesin että kaikki oli orin hiekkaisesta olemuksesta huolimatta kunnossa eikä se ollut rikkonut edes ohjiaan piehtaroidessaan. Olimme nähtävästi molemmat saaneet tarpeeksemme uimisesta joten pukeuduin ja annoin orin hetken kuivatella laskevassa auringossa. Sitten harjasin kuivuneen hiekan sen kupeilta ja sidoin sen puomille heinäkasan eteen.

Uimareissumme jälkeen siirryin kotaan ja aloin paistella makkaraa kodassa jo olevien kanssa. Pikkuhiljaa sinnikkäämmätkin vesipedot malttoivat pukeutua ja tulla kodalle. Vietimme mukavan illan makkaraa ja muurinpohjalettuja paistaen. Kun alkoi jo tulla hämärä, iloinen ja väsynyt porukkamme lähti käymäjalkaa tallillepäin. Loppumatkasta hyttysetkin löysivät meidät, mutta selvisimme suuremmitta pistoista talliin saakka. Muut alkoivat pikkuhiljaa lähteä ja minä jäin tallille puhdistelemaan hiekkaisia suitsia..

(Kaikki saavat kirjoittaa kommentteihin oman versionsa tapahtumista! Tervetuloa mukaan!)

tiistai 16. kesäkuuta 2009

Kiitos kärsivällisyydestä!



Kiitos kaikille tallilaisille ja muille kävijöille kärsivällisyydestä. Nyt on kirjoitukset, lakkiaiset, yliopistopaikan hankkiminen sunmuut stressin aiheuttajat hoidettu ja palaan taas ihan täysille Divinen arkeen. Parhaillaan kirjoittelen valmennuskertomuksia ja yksärikirje lähtee viimeistään juhannuksena! Kiitos että olette jaksaneet pysyä mukana kaikesta taukoilusta huolimatta!

~Marsupieni